Pälätyksiä maailmanmenosta Keskustelunherättelyä monesta mieltä kaihertavasta aiheesta

Kortsuja ja koulutusta

Mustan Afrikan väkiluku on 4-kertaistunut (400%) viimeisen 50-vuoden aikana, pahimmilla nälänhätäalueilla jopa 10-kertaistunut. Samaan aikaan Afrikassa ruoantuotantoon käytetään paljolti samoja menetelmiä ja tekniikoita, kuin mitä siellä on käytetty satojen vuosien ajan. Vertailun vuoksi voi todeta Euroopan väkiluvun 1.3-kertaistuneen (130%) 50-vuoden aikana maatalousteknologian harpaten valtavia askeleita eteenpäin. Hyvä esimerkki teknologian merkityksestä on Zimbabwe, entinen Rhodesia, jossa maataloussektorin teknologia on taantunut Mugaben uudelleen jakaessaan nykyaikaisempaa teknologiaa käyttävien maanomistajien maat viljelystaidottomille entisille sotilailleen; Eteläisen Afrikan merkittävästä ruoan tuottajamaasta on vuosikymmenessä tullut nälänhätää kärsivä valtio.

Suomessakin on kärsitty nälänhätiä, viimeeksi pahaa sellaista 1800-luvun puolenvälin tienoilla. Aito köyhyys (nykyisinhän köyhyys mitataan suhteellisella mittarilla valtioiden sisällä keskituloon nähden) on ollut suomalaiseenkin yhteiskuntaan kuuluva asia vielä 1970-luvulle asti. Näistä takavuosien köyhistä perheistä monessa tapauksessa perheen lapsiluku oli suuri; Samoilla tuloilla pienempien perheiden lapsille oli tarjolla enemmän ja monipuolisempaa ruokaa. Afrikkalaisten perheiden suurta lapsilukua kuulee joskus puolusteltavan sillä, että suuren kuolleisuuden vuoksi halutaan edes jonkun lapsista jäävän eloon vanhempien ”eläketurvaksi”. Tämän selityksen todenperäisyyttä on vaikea todistaa suuntaan tai toiseen, mutta tilastojen mukaan myös Suomeen jo muuttaneiden Afrikkalaisperäisten perheiden lapsimäärä on edelleenkin poikkeavan korkea.

Yhteen yksin Suomeen alaikäisenä tulleen lapsen pakolaispaikkaan varataan valtion budjetissa varoja yli 40 000€; Samalla rahalla Afrikassa kouluttaisi vaikkapa lukemaan 100 lasta. Aikuisen pakolaisen vastaanottokeskuksen paikkaan varataan valtion budjetissa rahaa vuodessa 12000€ eli kymmenien lasten Afrikassa lukemaan opettamisen kustannusten verran. Säilöön otettujen pakolaisen kustannukset vuodessa ovat yli 67000€, kun taas suomalaisen vankilapaikka on parikymmentä tuhatta euroa halvempi.

Suomi on väkiluvultaan pieni valtio ja maantieteellisesti suhteellisen karu. On itsestään selvää, etteivät rahkeemme kerta kaikkiaan riitä kaikkeen maailmassa tarvittavaan humanitaariseen apuun. Ainakin tähän asti näyttää siltä, että pakolaisina suomeen muuttaneet ovat entisestään huonontaneet maamme huoltosuhdetta, eivät suinkaan parantaneet kuten annettaan ymmärtää. Pakolaisten kotouttamiseenkin on jo käytetty suuria summia valtion ja kuntien varoja. Olisi joskus mukava kuulla nykyistä avoimempaa pakolaispolitiikkaa ajavien ihmisten, kuten Astrid Thorsin, kertovan, että ovatko laskeneet Suomen kantokyvyn vuosi vuodelta kasvavien pakolaismäärien vastaanottamisen suhteen. Jo nyt koulut, vanhustenhuolto ja moni muu sektori kärsivät resurssipulasta. Niin populistista kuin näiden asioiden vastakkain asettelu onkin, niin eri yhteiskuntien luottamuselimet vuosibudjetista äänestäessään näitä kohtia kuitenkin joutuvat vastakkain laittamaan. 

Suomen ulkomaille annettavaa apua tulisi yhä enemmän painottaa koulutusta ja kortsuja teeseihin. Tukea on toisaalta entistä aktiivisemmin annettava väestön kehitysmaiden perhekokojen pienentämiseen ja toisaalta ihmisten perusasioiden valistamisesta, peruskoulutuksen kautta korkean tason koulutukseen asti. Jotta maamme kyky auttaa ihmisiä pysyy mahdollisimman suurena, tulee Suomeen vuosittain vastaanotettujen pakolaisten määrää vähentää nykyisestä merkittävästi.

kyllä afrikan mies kortsuja käyttää-paitsi naidessa ja kustessa,,,!

Käyttäjän markok kuva

Samalla linjalla olen. On paljon tehokkaampaa auttaa vaikkapa Afrikan väestöä paikan päällä kuin rahdata tuiota väkeä tänne. Samalla juuri ehkäisyyn panostaminen olisi paras tapa oikeasti parantaa noiden maiden mahdollisuuksia ponnistaa pois köyhyydestä. Toinen erittäin hyvä keino on mainitsemasi koulutus, jossa nimenomaan naisten koulutuksen merkitys näyttää olevan melkoinen.
Itse olen suhteellisen vapaamielinen maahanmuuton suhteen, mutta silloin kun puhutaan ihmisten auttamisesta tulisi tämä tehdä mahdollismman tehokkaasti niin, että apu saavuttaisi mahdollisimman monet ja että avusta jäisi jotain pysyvää hyötyä. Nykytietämyksen mukaan väestönkasvun ehkäisy, naisten koulutus ja paikallisen mikrotalouden mahdollistavat mikrolainat olisivat selvästi paras tapa auttaa normaalitilanteessa. Ihmisten istuttaminen pakolaiskeskuksissa on sitten niitä tehottomimpia tapoja.
Tietysti sodan alta paenneet ovat usein eri asia, sillä heitä ei yksinkertaisesti voi auttaa kotimaassaan ja voidaan pohtia onko oikein tuomita miljoonia pelkiksi pakolaisleiriasukkaiksi.
Mutta periaatteessa on kuitenkin niin, että painopiste avussa pitäisi siis olla selvästi paikan päällä tapahtuvassa avussa.

Minun mielestäni on aivan luonnollista, väki alkaa muuttaa ylikansoitetuilta alueilta alueille, josisa on enemmän elintilaa. Eli Afrikan ylikansoitetuilta alueilta väkeä siirtyy esim. tänne Pohjolaan, missä on leipää ja lämmintä, ja jota vaivaa alhainen syntyvyys. Ainut tapa jarruttaa todella tätä kehitystä on julkisin varoin rahoitettujen sosiaalietujen karsiminen ja tiukempi lainsäädäntö, mitä tulee maahanmuuttoon ja perheiden yhdistämiseen.

Kortonkien jakaminen afrikkalaisille ei tuo muutosta tilanteeseen. Kortongit liittyvät tähän tilanteeseen siten, että itsekukin täällä pohjolassa voisi rajoittaa käyttöä omakohtaisesti, jos haluaa kantaa kortensa kekoon tässä asiassa.

Käyttäjän johantranberg kuva

Hallitus on linjannut jo parhaaksi keinoksi torjua afrikan köyhyyttä tuomalla tänne murto-osan Afrikan vuotuisesta västönkasvusta koska emmehän me suomalaiset voi edes päätää hallituksen mielsestä keitä tänne tulee rikastelemaan meitä. Rahaa tähän rikastavaan toimintaan saadaan ottamalla velkaa ulkomailta ja korottamalla aivottoman vaalikarjan veroja, rikkaiksi itseään luulevat rautakaupan myyjät ja opettajat yms. vetävävät sitten taas kokkelin sinivihreän viivan äänestykopissa, kunhan kampanja taas vain on hyvä.

Käyttäjän sakaribehm kuva

Kiinalaiset rakensivat aikoinaan Kiinanmuurin, josta tuli oikea nähtävyys. Afrikan ympärille voisivat itse rakentaa työllistämällä koko sikäläisen kansan Afrikanmuurin. Joka toimisi samalla patovallina nousevaa vettä kohtaan, kun jäätiköt suvavat 18cm vuosivahdilla. Uusi vedenpaisumus uhkaa, kun päättäjät sukkuloivat niin paljon lentokoneilla.

Ei kai ehkäisyllä ole mitään tekemistä tämän kanssa, vaan lapsikuolleisuuden romahtamisella.

#3
"Minun mielestäni on aivan luonnollista, väki alkaa muuttaa ylikansoitetuilta alueilta alueille, josisa on enemmän elintilaa."

Paitsi että Eurooppa on kaikista tiheimmin asuttu maanosa tällä pallolla...

Kirjoita uusi kommentti

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja